Kiitos äänestäjille

Viikko on kulunut kuntavaaleista. Tulokset on tulleet ja vahvistettukin. Kiitos meille kaikille, ehdokkaille ja äänestäjille. Demokratia on toiminut. 

Tampereella äänestysprosentti hieman kohentui. Ei kuitenkin päästy lähellekkään tavoitettani seitsemääkymmentä prosenttia. Ei edes kuuteenkymmeneen. Se on mielestäni surkeaa. Prosentti on tuhottoman vähän kun muistellaan suomalaisten ja karjalaisten aktiivisia perinteitä vaikuttaa. Vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Sain 330 ääntä. Tulin valittua varavaltuutetuksi. Kuulun nyt Kokoomuksen valtuustoryhmään kolmantena varavaltuutettuna. Voin ja saan seurata Tampereen päätöksen tekoa, jopa osallistua siihen. Sehän oli tavoite. Kiitos vielä aktiivisille tukijoilleni. Olen tyytyväinen teidän kaikkien puolesta.  

Tosin ruoskin itseäni ja olen itseni puolesta hyvin harmissani. Paljon jäi tekemättä, oleellista. Ne tekemättömät on analysoitu. Siitä olen nyt viikon kuluessa päässyt yli ja nostanut katseen, suunnaten sen tulevaisuuteen.

Ryhdyn yhä ponnekkaammin puhumaan, jopa tekemään työn eteen, tekijöiden ja työllistävien, kuten yrittäjien ja yritysten onnistumisen asiaa. Niinhän toki olen tehnyt tähänkin saakka. Kuortti ja Liuttu työllistävät 200 nuorta aikuista. 

Niin toimin toki tässäkin vaalikampanjassa,  mutta tuntematta ongelmaa. Meitä työllistäjiä ei ole äänestäjissä koottu riittävästi ja olemme hajallaan. Yksi meistä äänestää perussuomalaista, yksi keskustaa, yksi demaria tai vihreätä ja joku harhaantuu pienpuolueeseen tai vallan vasemmistoon. Osa seuraa ehdokastaan, joka vaihtaa harmissaan listaa ja jokunen äänestäjä arpoo loppuun asti tuntematonta naamaa.

Yrittäjäjärjestöt ovat tavoitteiden asettelussa hajallaan ja linjakkuudesta on pula. Toimeliaiden, tekijöiden ja työllistäjien asiaa voisi ajaa ponnekkaammin kuin makoilijoiden. Me työllistäjät olemme kuitenkin niin vähemmistössä että eihän se ole poliittisesti kannattavaa.  Äänestäjät ja äänet ratkaisevat. Niinhän on monissa puolueissakin. 

Viikon aikana yrittäjien kanssa keskustelut ovat antaneet voimaa. Työ, työllistäminen ja toimeliaisuus ovat heillä kaikilla sydämellä. Sekä tietysti tomera talous. Jatkuva velan otto on kauhistus. Kokoomuksessa tätä yrittäjien, yritteliäiden toimeliaiden työntekijöiden ajattelua olen oppinut kutsumaan taloudelliseksi kestävyydeksi. Taloudellinen kestävyys kaikkien muiden kestävyyksien rinnalla. Niiden kestävyyksien, joita Vihreät ajavat ponnekkaasti ja Demarit. Luonto ja ihmiset ovat minunkin sydämessäni. Luonnon jaksaminen ja vähempiosaisista huolehtiminen. Itse sanoisin, että taloudellinen kestävyys pitää olla kaikkien muiden kestävyyksien edellä.

Kiitos ja ollaan koodissa. Olen hyvin mielelläni käytettävissä.

Vahva talous edellyttää toimeliaisuutta

Asiathan ovat tunnetusti monimutkaisia ja monimuotoisia. Toisaalta yksinkertaisuus on kaunista. Harjoitan suoraan puhumisen taktiikkaa.

Näin yrittäjän luonteella ja 30 vuoden kokemuksella yrittäjänä on helppo esittää mielipide asioihin, jotka kentällä, ruohonjuuritasolla, vaikuttavat toimeliaisuuden vähenemiseen tai toimeliaisuuden lisääntymiseen. Ja jostain syystä, korostan jostain tuntemattomasta syystä, se joskus, jopa toisinaankin osuu oikeaan. Ihmisen kannalta. 

Mutta mitä kunta, tuleva maakunta ja valtakunta ajattelee toimeliaisuudesta, onkin toinen juttu. Se juttu onkin käsittämättömämpää matematiikkaa. Olisko syynä politiikka, enpä tiedä. Mutta selvitetään. Sen tulette saamaan tietoonne seuraavissa jaksoissa. Edellyttäen, että luoja suo ja äänestäjät ovat myötämielisiä.

Tahdon, että kunta, tuleva maakunta, valtio ja Euroopan yhteisö EU tekevät toimeliaisuuden eteen toiminta-alustaa. Vapautta valita ja helppoutta yrittää. Menestymisen mahdollisuuksia. Tärkeintähän ei ole voitto vaan rehti kilvoittelu ja kasvu. Ihminen kasvaa eläessään sanoisi Matti. 

Nykyisellään kilvoittelu, kilpailu ei ole yrityksien kannalta rehtiä. Valtio-omisteisten yritysten rooli markkinoilla on ehdottomasti liian suuri. Kuljetusliike törmää asiakasneuvotteluissa ja kilpailutuksissa lähes poikkeuksetta sanaan posti. Valtion 100% omistama firma. Kuullessaan sen sanan yrittäjän naama ei enää nykyisin venähdä mutta leuka laskee, vetää nöyräksi. Yhdessä asiakkaan kanssa todetaan, että luoja antoi luoja otti, käy sitten miten tahansa. 

Eipä siinä toimeliaisuudelle jää häivääkään kun raha, valtion raha, puhuu. Miljoona tunnissa valtiolle, siis veronmaksajille syntyvää lisävelkaa ei näemmä riitä oleville ja tuleville veronmaksajille. Monille meneville veronmaksajille se on riittänyt. Yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä on lähtenyt. 

Käyttämällä otettavaa velkaa väärin voidaan myös tappaa yrityksiä. Ja toimeliaisuutta. Helppo nakki. Vetää nöyräksi. 

Kaikkihan lähtee ihmisestä. Meistä ihmisistä, sinusta minusta ja hentun liisasta, meillä on nyt ratkaisun avain. Ratkaisu tehdään äänestyksen muodossa. Nyt kuntavaaleissa, myöhemmin lähitulevaisuudessa maakuntavaaleissa, valtiollisissa vaaleissa, presidentin vaaleissa ja EU-vaaleissa. 

Pyydän nöyrimmästi sinulta ja ystävältäni aktiivisuutta. Haasta meitä ehdokkaita. Kuuntele ja kysele. Kysy vasemmistolta, miten ja mistä se lunastaakseen lupauksensa aikoo rahat hankkia. Kysy miten Kokoomus suhtautuu talouden kriisiin. 

Toimintatapojahan on monia. Yksi on selvä, raha ei kasva puussa. 

Olen huolestunut Tampereen talouden pidosta. Kannatan kyllä katsetta pidettävän tulevaisuudessa sekä kannatan investointien työllistävää toimeliaisuutta. Mutta lusikka pitää ottaa kauniiseen käteen. Käy äänestämässä. 

Kuntavaaliehdokas Tampere Jussi Kuortti (sit.) 541

  1. Parasta tekijälle ja työllistäjälle. 
  2. Työpaikkoja tarvitseville. 
  3. Sujuva liikenne. 
  4. Tampereen talous kuntoon. 

Ihmisiltä kuultua

Vietin eilisen lauantaipäivän 25.3 Hervannassa. Mittailin kauppakeskus Duon lattiaa ja opiskelin kuntavaaliehdokkaana olemista. Juteltiin ihmisten kanssa ja jaon Jussi-korttia. 


Olihan siellä iso liuta meitä Tamperelaisen Kokoomuksen listalla olevia ehdokkaita. Taisin kuitenkin olla ainoa, joka vietti koko sovitun ajan 11:00-16:00 paikoillaan. Lauantai oli nimittäin ehdokkaiden toimintapäivä. Esillä tuli olla ympäri kaupunkia. Taisi olla samanlaista hulabaloota ympäri Suomen maata.

Hyvä kokemus, mukava tapailla ja lähestyä ihmisiä, rupatella tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Viihdyin. Pistän kuullut huomiot korvantaakse ja jotkut myös tähän paperille muistiin. Siis osastoon ihmisiltä kuultua Tampereen Hervannassa. 

Jännää sinällään, että ihmiset tiedostavat hyvin kaupungin, Tampereen, ongelmia sekä puhuvat niistä suorilla sanoilla. Sehän on just se mitä näin ratkaisukeskeisenä, yrittäjän hommia tehneenä, eniten odottaa. Tunnustaa asiat sellaisina kuin ne ovat. 

Toki kunnan, tulevan maakunnan, valtakunnan ja jopa Euroopan päätännässä olevat asiat tulevat samaan säkkiin mutta sehän on luonnollista. Niinhän ne päätökset loppuviimeksi juuri ihmisen elämään vaikuttavat. Riippumatta missä ne tehdään. Samasta säkistä saatuina. 

Hyvä tietysti, että päätökset vaikuttavat ihmisten elämään. Olen myös kuullut jossain, no ainakin itärajamme itäpuolella, kintaalla viitattavan päätöksien vaikutukseen. Tehdään päätökset ja uudistukset sitten missä hyvänsä, vaikka Kremlissä, niin sanotaan, että ei vaikuta ja että täällä maalla eletään omillaan. Ei ne mitään vaikuta. Vaarallinen piirre demokratian toimivuuden kannalta. Lähtipäs taas pitkään kaavaan Jussin juttu. Joka tapauksessa tahdon toitottaa ihmiset äänestämään ja demokratiaa toimimaan. 

Tässä viimein ihmisiltä kuultua, korvantaakse laitettua:

Yrittäjä

Ammattiin kouluttamiseen törsätään tuhottomasti varoja ja aikaa. Yrittäjän pitää kuitenkin kouluttaa nuori tekemään töitä. Voitais hyvin säästää kaks-kolme vuotta nuoren parasta työaikaa ohjaamalla hänet koulun sijaan työhön. 

Itse töitä hankkineelle nuorelle sanottiin Kelassa, että et olisi saanut itse hankkia pätkätöitä. Nyt päätämme kaikki tukesi. 

Äiti
Hervannan puistot on täynnä puliveivareita. Lapsia ei uskalla laittaa leikkipuistoon. Päihdekeskuksen tulo Hervantaan räjäytti juopottelun kehityksen uusiin fääreihin. 

Terveyskeskuksen lääkäripula infernaalinen. 20vuotta palvelleet lääkärit väsyneinä lopettavat. Palvelua ei kehtaa mennä edes pyytämään. 

Eläkeläinen mies

Tampereen päätöksen teossa ei ole avoimuutta. Tunnelista päätettäessä kukaan ei maininnut todellista syytä. Syyhän oli saada tiestä vapautuva maa-alue myytyä asuinrakentamiseen. Sinällään ymmärrettävää mutta kukaan ei sanonut suoraan. Päätöksen teon uskottavuus pettää. 

Eläkeläinen nainen

Kehitys ja liikkuminen palveluna on höpöhöpöä. Tampereen kadut ovat kuoppia täynnä. Kuoppia täytellään ja kesän sateissa ne ovat jälleen takaisin. Rahaa kuluu, autot särkyvät ja ajaminen on kuoppien väistelyä. Perusasiat kuntoon ja sitten vasta puhutaan kehityksestä. 

Ratikka Hervantaan on hyvä. Pääsee keskustaan ja pois sujuvasti ja viihtyisästi.

Muistelo omasta elämästä 
Hervannan rakentaminen alkoi 1969. Merkittävä vuosi, Kuljetuspalvelu Kuortti sai siitä alkunsa. Isä Raimo kippasi ensimmäisen kuormansa Insinöörinkadun rakentamiseen. 


Ensitöikseen 1969 mataloitettiin Lukonmäkeä. Sehän oli ainut reitti Hervannan ja Tampereen välillä. Sen aikainen autokalusto oli mäessä koitoksessa. Etenkin talvella. 

Insinöörinkadun kunnallistekniikkaa rakennetaan syksyllä 1969. Pakkaset ovat tulleet ja ensilumi satanut. Kontio Sisu ja Raimo Kuortti traktorikaivurin alla. 

Pimeetä taloutta, kippi pystyyn

Posti jakaa kaljaa. Pimmeetä hommaa, vallata nyt valtion toimesta elintarvikkeiden kuljetukset. Mitäpä olis tästä mieltä valtion omistajaohjaus, jos tietäis.

Ensin ostettiin runkokuljetusfirma. Sitten ostettiin jakelufirma. Molemmat ovat sellaisia, joiden suuruisia elintarvikkeiden kuljettajia ei Suomessa muita ole. Mikä on seuraava osto?

Valtion posti on myös intoontunut innovatiiviseksi. Se puuhaa uutta liikenteen lainsäädäntöä, liikennekaarta odotellessaan monenmoista. Postilain muuttuminen ja kilpailun aukeaminen alalle lienee syy sätkimiseen. Hoivaa, ruohoo ja ruokaa. Postista puhumatta.

Ei päätä eikä häntää, että posti monopolisoi elintarvikkeiden kuljetusverkon Suomessa. On tämä poliittinen peli sellaista, jota ei pieni ihminen, pieni yrittäjä, pieni tekijä, inhimillinen tekijä, ymmärrä. Ei vaan ymmärrä.

Ja jostain syystä asiasta ei puhuta. Onko sosialisoinnille nyt tälläinen paikka? Julkisilla yhtiöillä olisi tiedotusvelvollisuus mutta posti ei tiedota. Mitä se aikoo? Ensin valloitettiin Baltiaa ja Venäjää ja Puolaa. Sitten vetäydyttiin Balttiasta, Venäjältä ja Puolasta. Rahat tietysti jäi sinne. Veronmaksajien rahat.

Olen aivan muunlaisen kehityksen kannattaja kun sosialisoinnin. Sosialisoinnin veronmaksajan rahalla ja veronmaksajan rasitteeksi.

Kasvuni vastuunottajaksi

#541 Jussi Kuortti, parasta tekijälle ja työllistäjälle! Tamperelainen kokoomus (sit)

Tulevaisuutta ei ole ilman menneisyyttä kuten kaukaisten maiden viisaat ovat sanoneet. Tässä lyhyt tarina, pieni kuvakollaasi minun, ehdokas Jussi Kuortin menneisyydestä. Historiaahan tämä vain on, mutta historiaa kuitenkin. Olkaa hyvä. 

Menneisyyteni toki noudattelee luonnollisista syistä meidän aikuisten ihmisten (s.1960) menneisyyttä. Meidät kasvatettiin perheissä, joissa työ yhdistyi elämään hyvin kiinteästi. 

Oli se alituinen työn läsnäolo sitten nykykäsityksen mukaan hyvä tai huono, mutta siten se kuitenkin oli. Historiaa ei muuteta. Historiaa ei hävetä. ”Ei ikä vika ole kun se on hyvin eletty” opetettiin minulle. 

Työ liittyi kiinteästi elämään. Lasten elämästä haluttiin iloita. Nuoren elämästä haluttiin iloita. Aikuisten elämästä haluttiin iloita. Vanhusten elämästä haluttiin iloita. Yhdessä. Yhdessä iloittiin elämästä ja yhdessä iloittiin työstä. Työstä oltiin ja ollaan ylpeitä. Laiskuus ja omillaan toimeen tulemattomuus ei houkuttele vieläkään. 

Nuoruuteni aikaan Suomea käsiteltiin suomen kielellä ja Suomea rakennettiin suomalaisena markkina-alueena. Suomea rakennettiin suomalaisten voimin rauhan kumppanin Neuvostoliiton, meille karjalaisille entisen vennäin naapurina. 

Maailma oli suljettu mutta avoin. Avoin mahdollisuus. Kiehtova mahdollisuus. Meitä kasvatettiin näyttämään mitä mahdollisuudella tai mahdollisuudelle voimme tehdä. Me elettiin ja iloittiin. Ja tehtiin töitä. 

Meidän sen aikaisten lasten vanhempien perheet olivat kokeneet sodan menetykset nahkoissaan tai menettäneet sodan jaloissa kaikensa. Kodin, omaisuuden, toimeentulon. Pelko eli ja uhka oli. Uhkia oli ja uhkia oli ollut menettää tulevaisuus. Osa oli menettänyt rakkaimpansa, elämän kumppaninsa, lapsensa, isänsä, äitinsä. 

Suomalaiset olivat tulleet suomalaisten avuksi. Lähes puoli miljoonaa suomalaista oli saanut uuden mahdollisuuden suomalaisten auttamana. Me kuuluimme ja kuulumme siihen joukkoon. Siirtokarjalaisiin. Kiitos hyvästä työstä, suomalaiset. 

Pieni kuvakollaasi elämäni varrelta, olkaa hyvä. 


Töissä elonkorjuussa 60-luku. Sodan jälkeen oli saatu koti. Pienviljelystila Kuhmalahdelta kannakselta menetetyn tilalle. Kuvassa Matti-pappa, äiti Helvi ja pojat Veli-Matti ja Jussi


Töissä ruohonleikkuussa 60-luku. Isä Raimo oli rakentanut ensimmäisen oman kodin. Kuorman päällä Veli-Matti ja ruohonleikkurin sarvissa Jussi. 


Töissä taksin takapenkillä 60-luvulla. Imatralla Viki-sedän taksin opissa. Kuskin pukilla isä Raimo, opettajana Viki-setä ja takapenkillä äiti Helvi ja Jussi. 

Töissä huollossa 70-luku. Scanian huolto kevään kauniina lauantaina kodin pihassa. Isä Raimo ja Veli-Matti puskurilla. 

Töissä ajojärjestelyssä 80-luvulla. Yhteys asiakkaaseen edellytti tarkkaa verkkopaikan valintaa. Isä Raimo Mobiran luurissa perheen hiihtolomalla. 


Töissä rakennuksella 90-luvulla. Kylmäterminaalin kattoristikoita asennetaan. Telineillä tapahtuu. Raimo, Veli-Matti ja Jussi. 

Töissä kuljetussuunnittelussa 90-luvulla. Reittioptimointi ja kuljetustarjousten teko edellytti seinätaktiikkaa. Veli-Matti ja Jussi.

Töissä myynnissä ja markkinoinnissa 90-luvulla. Onnistuminen on tekemistä kavereiden kanssa.  Jussi ja Jaakko.

Töissä terminaalissa 90-luvulla. Veli-Matti ja Jussi ja lukematon määrä loistavia nuoria leijonia. 


Töissä kauppasopimuksia kirjoittamassa 2000-luvulla. Jussi & co. 


Töissä uutta luomassa 2000-luvulla. Liuttu ja tiivis tiimi nuoria pystyy mihin vaan. Minä siinä mukana. 


Töissä ilonpidossa 2010-luvulla. Ympyrä on sulkeumassa. Nuori työporukka iloitsee yhdessä. Liuttu ja lukematon määrä nuoria, tytär Anni, poika Juha-Matti, vaimo Sirpa ja minä, Jussi mukana. 


Töissä Liutulla 2016. Iloitsen työstä. Kalustoa esittelemme mutta ihmiset ovat tärkeimpiä. 


Töissä Liutulla 2017. Iloitsen työstä. Ihmiset ovat rakkaita. Premium-autojen kapteenit kohtaavat sinut, asiakas, ihminen. Sinä olet tärkein, aina. 

Tampere on solmukohta

Tampere-Pirkkala lentoasema on ollut muutoksen pyörteissä vuosikymmenen verran. Nyt on tosissaan tartuttu härkää sarvista. Nyt on ryhdytty määrätietoisesti, päämäärähakuisesti työhön. Se lämmittää yrittäjän mieltäni. Sitä työtä tarvitsee jokainen tamperelainen. 

Tampereen ja seutukunnan tulee suhtautua kansainväliseen yhteyteen välttämättömyytenä. Seutukunnalla pitää olla kyky linkittyä maailmaan nopeilla, ketterillä, joustavilla, muutoksessa mukana pysyvillä tavoilla. Monimuotoinen liikenneverkko on avain. Siihen kuuluu lentoaseman läheisyys. 

Liikenneverkko kuten dataverkkokin on avain. Ei kukaan voisi kuvitella kykyä toimia kansainvälisessä kilpailussa mikäli dataverkkoa ei olisi. Samoin emme voi olla Tampereena ja Tampereen seutukuntana 200km säteellä toimia kansainvälisessä kilpailussa varteenotettava mikäli emme saa ihmisiä taivaalta alas. Tampere-Pirkkala lentoasema on solmupiste. Me liikenteessä puhumme logistisesta solmupisteestä. Seutukunnan lentoaseman pitää toimia kansainvälisesti. Yhteys solmupisteestä maailmalle ja minä mieluummin sanon, että yhteys maailmalta solmupisteeseen pitää olla. 

Tampere haluaaa kansainvälisyyttä ja tamperelaiset haluavat rakentua kansainvälisiksi. Sellaista kansainvälistymistä,  josta syntyy meille tamperelaisille hyvinvointia. Työtä ja työllistämistä. 

Rooli elokuvassa, vakava paikka

Olen aina iloinen kun joku osaa harjoittaa itseironiaa. Se yleisesti osoittaa vahvaa itseluottamusta ja tahtoa löytää totuus. Totuuttahan voidaan hakea yrityksen-erehdyksen tieltä. 

Olen halunnut ja haluan tavoitella hyvää ja välttänyt rajavyöhykkeelle menemistä. Rajavyöhykkeelle, jossa on uhka, että joku tai jokin pahoittaa mielensä, ärsyyntyy tai vallan suuttuu ja vaikkapa suuttuu silmittömästi. 

Nyt pyydän anteeksi jo etukäteen mikäli tämän elokuvan pureskelu ja jakaminen aiheuttaa suuttumusta. Hauska ja viihdyttävä tämä elokuva mielestäni on.  

Kokemuksesta pitäisi jokaisen ottaa opikseen. Näin ollen politiikka lienee parhaimmillaan hauska laji.

TTT todellinen toimiva tiimi

Tamperelainen kokoomus on rakentanut loistavan ehdokaslistan. Olen nöyrästi ylpeä saadessani olla joukossa. 

Ehdokkaissa on hyvin laaja kirjo tamperelaisia kansalaisia. On nuorta ja on vanhaa. On junioria ja on senjoria. Kaikkia ikäryhmiä tarvitaan. Vain niin hiljainen tieto ja kokemus voi siirtyä. Vain niin notkea dynamiikka ja uudet opit on käytössä. Toimivalla tiimillä saadaan paras dynamiikka Tampereen ja tamperelaisten hyödyksi. Kehitystä tarvitaan. Historiaa pitää vaalia. 
Nyt on kiinni sinusta, äänestäjä. Kunnioitamme sinun tekemääsi ratkaisua. Teemme työtä sinua varten. 

Haasta meitä nyt tässä vaiheessa. Nyt on sen aika. Olen ja olemme nöyrästi ottamassa vastaan risut ja ruusut. Minusta, perinteisellä suomalaisella luonteella varustetusta miehestä, risut tuntuvat paremmilta. Mistä lie johtuu. Mutta uskon niiden siivittävän kehitystä parhaaseen liitoon. Kiitos jo tässä vaiheessa luottamuksesta. 
Katso videomme.