Alla on Aamulehden ylänurkka ja juttu isännöitsijöistä.

Suomalaispalvelu on kautta yhteiskuntaryhmien eduista kiinnipitämistä, niin siis omista edusta ja lyhytaikaisista. Hommahan muuttuu kun sukupolvi vaihtuu. Lyhytaikaisuus on miehen ikä. Tule mukaan muuttumisen joukkoon ja luomaan kolmannen sukupolven palveluita.

JKUO

AL su 22.08.2010:

” Ylänurkka Matti Litukka
Isännöitsijälle palvelukioski

Pitää tietenkin muistaa, mikä Isännöintiliitto on. Se on etujärjestö, joka yrittää parantaa isännöinnin tunnettuutta ja arvostusta. Eikä lisäbisneskään olisi pahasta.

Kun liitto nyt maalailee isännöinnin muuttumista ”monipuoliseksi asumispalveluiden verkoston johtamiseksi”, se voi hyvinkin olla oikeassa.

Isännöinti on toimintaa, jossa on puolensa, siis molemmat puolensa.

Ei juuri ole sattunut kohdalle nuorta henkilöä, joka ilmoittaisi urahaaveensa aina olleen isännöitsijä. Uudeksi muotoiltu toimenkuva saattaisi muuttaa tilanteen.

Yhdessä asuminen näissä asunto-osakeyhtiöissä on murroksessa, jota epäröimättä kutsutaan edistykseksi. Isännöitsijällä on siinä merkittävä rooli.

Isännöintiliitto otti asiakseen tutkia alan tulevaisuutta, se kutsui sitä kehittämistarpeeksi. Kaksi tuhatta taloyhtiöitten hallituksen jäsentä lausui mielipiteensä, ja liitto muotoili:

”Tulevaisuudessa isännöintiyritys voisi välittää valmiiksi kilpailutettuja ja luotettaviksi havaittuja kodinhoitopalveluita tai vaikkapa tietonikkareille datahotellia”.

Jatkokin on kuin Maammekirjan uusimmasta painoksesta:

Moni haluaisi isännöinniltä entistä monipuolisemmin palveluita. Sen toivotaan välittävän kaikenlaisia palveluita, kuten siivous, pienremontit, ikkunanpesut, pyykkäys, hoivapalvelut, sisustusneuvonta, puutarhanhoito, asuntovälitys, ruokapalvelut, tietoa lähiympäristön palveluista, varastotilat ja muutot. Isännöinnin toivotaan myös järjestävän koulutusta ja lakipalveluita.

Siinäpä on isännöinnin uudet ystävälliset äidinkasvot.

Eipä Isännöintiliitto näitä hyvää hyvyyttään julkisuuteen esittele. Kukaan ei voi uskoa, että isännöitsijä ryhtyisi siivouskonsultiksi tai hoivapalveluiden välittäjäksi ilman kunnon korvausta.

Tähän asti taloyhtiöissä on pääsääntö se, että isännöinti otetaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Tämä nuukuusajattelu ei ole pelkkää pahansuopaisuutta, se on kertynyt yhtiöiden hallituksiin vuosien saatossa.

Useimmissa taloyhtiöiden kiistoissa jyrkkä raja kulkee yhä sukupolvien välillä. Tämän on käytäntö osoittanut.

Nyt kannattaakin kiinnittää huomio siihen, että tässä liiton kyselyssä seitsemän henkeä kymmenestä oli varttunutta kansanosaa, yli viisikymmentävuotiaita hallituksien jäseniä.

Sitäkään ei sovi unohtaa, että Isännöintiliiton haastattelut peilaavat vahvasti rintamaiden mielipiteitä. Reilusti yli puolet haastatelluista olivat joko pääkaupunkiseudulta tai maan suurimmista kaupungeista.

Isännöinnin uusi rooli ei voi toteutua ilman isoa myllerrystä taloyhtiöissä.

Jos isännöitsijä pistetään pystyttämään palvelukioski, josta on tarjolla niin koulutusta ja ikkunanpesua kuin ruokapalveluita, kyse on jo tyystin muusta kuin totutusta. Ideahan voi olla hyväkin, mutta ilman tiukkaa vääntöä muutos ei suju.

Kukaan ei

voi uskoa,

että isännöitsijä

ryhtyisi konsultiksi

tai palveluvälittäjäksi

ilman korvausta. ”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s